Keskipohjalaiset juhlivat SM-kelkkakiihdytyksessä

HANNU KESKI-KORPI NELJÄ KERTAA KÄRKIKOLMIKOSSA
KALAJOKI-KJL 22.2.2005

Perhonjokilaakson Moottorikelkkailijoiden Mika Lokasaari ja Jarkko Läspä hallitsivat 800- ja 600 -kuutioisten luokkia moottorikelkkakiihdytyksen ensimmäisessä ja toisessa SM-osakilpailussa Kalajoen lentokentällä.

 Lokasaari oli molempina päivinä ykkönen 800- ja Läspä vastaavasti 600-kuutioisissa Kalajokilaakson Moottorikelkkailijoiden Hannu Keski-Korven vallatessa lauantaina 800-kuutioisten toisen sijan ja lisäksi kolme kertaa näiden SM-luokkien kolmannen sijan B-finaalien voitoillaan.

800-kuutioisissa Hannu Keski-Korpi onnistui hyvin A-finaalin lähdössään, mutta jatkossa suti sen verran, että maalissa Mika Lokasaaren 7,148 toi voiton himankalaisen ajan ollessa 7,457.

Lokasaari ja Läspä ratkaisivat sunnuntaina keskenään molempien mainittujen luokkien A-finaalit ja voittojako oli sama kuin päivää aikaisemmin. Kumpikin hankki vahvan otteen kauden Suomen mestaruuksiin, sillä Kalajoella käytiin puolet kauden osakilpailuista. Läspä kellotti sunnuntaina 600-kuutioisten finaalissa 7,414 Lokasaaren ajan ollessa 7,656. Suunnilleen sama ero syntyi 800-kuutioisissa kellon näyttäessä Lokasaarelle 7,122.

Viime talven Suomen mestarin Läspän ja Lokasaaren edellispäivän kaksinkamppailu 600-kuutioisosten A-finaalissa päättyi edellisen eduksi ajoin 7,498 ja 7556. Lokasaaren ykkösfinaalista pudottama Hannu Keski-Korpi varmisti B-finaalin voittonsa kukistamalla viime vuoden SM-kisoissa erinomaisesti menestyneen Vaasan Fredrik Svennsin (7,816 / 7,910).

– Lähtö onnistui hyvin ja kun jatkokin kulki ongelmitta, tuli arvokas voitto kovasta vastustajasta, iloitsi Keski-Korpi.

Lokasaari pudotti sunnuntaina Keski-Korven molempien luokkien välierissä. 800- kuutioisten B-finaalissa Keski-Korpi ja Oulun Jouko Koski kävivät äärettömän tasaisen kamppailun, jonka himankalainen voitti kellon näyttäessä 7,420 ja 7,436. 600-kuutioisissa Keski-Korpi kiiti B-finaalin voittoon Oulun Jonne Hiivalasta hieman isommalla erolla.

Keskipohjalaiset muodostivat lauantaina kärkikolmikon sekä 600- että 800 -kuutioisten aika-ajossa ja sama meno jatkui sunnuntaina 600-kuutioisissa, mutta 800-kuutioisissa Jouko Koski kiilasi Mika Lokasaaren tuntumassa toiselle sijalle. Kalajokilaakson Juha Keski-Korpi oli lajittelussa neljäs ennen veljeään Hannua, mutta ensimmäisellä pudotuskierroksella osat vaihtuivat.

– Eipä tämä olisi voinut paremmin mennä, iloitsivat viikonvaihteessa kahteen SM-osakilpailuvoittoon yltäneet Jarkko Läspä ja Mika Lokasaari.

Tyytyväinen oli myös Hannu Keski-Korpi. Loput kaksi osakilpailua käydään maaliskuun alussa Kuusamossa. Keskipohjalaisten kolmoisvoitot lopullisissa SM-pisteissä näyttävät hyvin ilmeisiltä Kalajoella hankitun vahvan johtoaseman jälkeen. Lokasaari ja Läspä kiihdyttivät Kalajoella erittäin vahvan otteen mestaruuksiin.

Kolmatta SM-luokkaa Open modified 1000:tta hallitsi molempina päivinä Oulun Sauli Sirniö saman kaupungin Jouko Kosken ollessa kummallakin kerralla A-finaalin häviävä osapuoli. Parhaan aikansa 6,330 Sirniö tykitti sunnuntaina aika-ajossa.

Voittaja ei vaihtunut myöskään kansallisessa pro stock -luokassa, missä Mika Lokasaari kukisti molemmissa A-finaaleissa Oulun Marko Timosen.

Kahtena edellistalvena Särkillä ajaneet karigasniemeläiset Arvi Pieski ja Aslak Niittyluopio olivat tällä kertaa jääneet pois. Särkillä epäviralliseen Euroopan ennätykseenkin yltänyt Pieski lienee toistaiseksi luonut kilpailemisesta.

Moottorikelkkojen SM-kiihdytysten kaksi osakilpailua käytiin jo kolmannen kerran peräkkäin Kalajoella. Kesällä nähdään autojen ja moottoripyörien kiihdytysten SM-osakilpailu jo viidennen kerran.

– Meillä on hyvä mahdollisuus saada ensi talvena tänne kelkkakiihdytysten Pohjoismaiden mestaruuskilpailut. Järjestelyt ovat saaneet kiitosta sekä kesällä että talvella, kertoi lentokentän päällikkö ja viikonlopun kilpailujen varajohtaja Taisto Alasimi.

Kalajoen lentokentän varustetaso ei nykyisellään ole paras mahdollinen suuria kilpailutapahtumia varten, sillä alueella ei ole riittäviä kiinteitä rakennuksia ja rataolosuhteetkin kaipaavat täydennystä. Tilanne saattaa kuitenkin olla parantumassa jo suhteellisen lyhyellä aikataululla.

LAURI JÄRVINEN